Death doesn't exist

On niin karua, että kuolema ei kato paikkaa eikä aikaa. Se vaan tulee ja korjaa satonsa talteen. Se vaan ottaa ja vie. Ei auta vaikka kuinka pistäis vastaan. Kuolema on niin lopullista. Se on siinä pahinta. Kuolema on lopullisuuden ruumiillistuma. Ajatus siitä, että kuollut ihminen ei enää ikinä henkäse henkäystäkään täällä maan päällä, on tosi ahdistava. Se ei sano enää sanaakaa. Ei tunne enää. Ei itke, ei naura. Ei enää yhtään mitään. Kuolemaa on hankala ymmärtää. Miten voi olla jotain sellasta, joka vaan lopettaa elämän. Ei mahdu ainakaa mun tajuntaan. On hirvee ajatus, että kuolema erottaa ihmiset. Ei enää koskaa yhdessä maan päällä. Ei koskaan. Kaikki yhteiset muistot tulvahtaa päähän, ja miettii vaan omia virheitään siinä ihmissuhteessa. Mitä olisin voinu tehdä toisin. Koitetaan kaikesta huolimatta säilyttää kauniit muistot ja mennä hyvien ajatusten voimalla. Kuolema ei ikinä voita rakkautta. Loppuenlopuks pystyn saamaan rauhan näistä ahistavista ja masentavista ajatuksista. Tää rauha on täydellinen, ja voittaa kuoleman. Voittaa sen äärettömän lopullisen kuoleman. Tää rauha tekee loputtomuuden käsitteestä hakkelusta. Tää rauha antaa mulle kaiken hyvän elämässä. Tää rauha ei oo tästä kuoleman maailmasta. Tää rauha on jostain paljon paremmasta paikasta. Tää rauha on taivaasta. Jeesus kuoli ristillä, ja nousi kolmantena päivänä kuolleista. Nousi kolmantenä päivänä kuolleista. NOUSI. Nousi = eli ei makaa haudassa enää! Jeesus on noussut haudastaan voittamaan kuoleman. Voittamaan sen paljon pelätyn ja jokaista kohtaavan asian.  Mitä maailma vois meille tehdä, kun me turvataan tähän ihmeellisen kuninkaaseen, jonka kanssa meidän ei tarvitse pelätä edes kuolemaa! Jeesus kulkee meiän kaa käsi kädessä joka hetki, ei anna meidän jalkojen horjua. Me ollaan vahvoja Jeesuksessa. Tässä maailmassa me ei kuolemaa kestetä, mutta Jeesuksessa Kristuksessa kuolemaa ei ole! Death doesn't exist. Jeesus armossaan pelastaa meidät taivaaseen, ikuiseen täydellisyyteen. Ei enää ikinä itkua. Pelkkää naurua.