Under the bad world

Pienet eskarilaiset. Parijonossa toisiaan kädestä pitäen, toisiinsa luottaen tien yli. Syksyisistä puista tippuu lehdet, ja on kylmä. Lapset keinuvat, leikkivät hippaa. Kiljuvat ja huutavat riemusta. Vailla pienintäkään murhetta. Ihan kuin heillä olisi oma pahuudelta suojattu maailmansa. Maailma, jonne minkäänlainen pahuus ei yllä. Maailma jossa kaikki on hyvin ja onnellista. Ei pahuutta, vaan onnea ja iloa. Ei mitään hätää. Minne me kaikki ollaan kadotettu tuo maailma? Minne onnellisuus, ilo ja rakkaus on mennyt? Miksemme vois palata takasin tohon murheettomaan maailmaan? Jokaisessa meissä asuu edelleen se riemua tirskuva ONNELLINEN lapsi. Annetaan sen riemun ja onnellisuuden ottaa meistä valta.