Dunno how to sleep

Oon ollu blogin puolella taas tosi hiljaa. Ihan hissuksiin. On tuntunu että ei vaan pysty. On tuntunu, että mä oon hereillä omassa mielessäni sillon ku muut nukkuu. Mä en voi kirjottaa, koska ei oo ketään lukemassa. Kaikkien mielet on hiljaa. Kaikki nukkuu. Mä oon vaan yksin hereillä oman pääni sisällä. Kaikki tietoisuus nukkuu kun mä valvon. Kuitenki mä tiedän pari asiaa, jotka tää hiljaisuus mulle opetti. 

Öisin voin vallata katuja.

Öisin voin etsiä kadonneita tunteita.

Öisin voin hyppiä sohvalla ilman valitusta.

Öisin voin naureskella nukkuville.

Öisin voin miettiä kaikkein syvällisimpiä.

Öisin voin herätä henkiin uudella tavalla.

Öisin voin kuvitella kaiken olevan toisin.

Öisin voin olla elossa ihan yksin.

Kyllä mä elossa oon.

Oon vaan hiljaa.

Pakko olla välillä ihan hiljaa.

Armoa, kiitos. 

 

© HR