tiistai 30. syyskuuta 2014

Lentokoneet

Toivon että katulamput sammuvaisivat saaden tähdet loistamaan. Pimeys antaisi valolle sijaa. Pimeys antaisi asioille niiden oikean muodon. Se saisi huomaamaan asioita, joita et valossa pelkää. Pimeys saisi metsän tiivistymään ja kadut hohtamaan harmaina. Pimeys olisi taivaankannen samettisen irvokas verho jota lentokoneet kiertävät vilkuttaen valojaan. Pimeys laskeutuu, laskeutuu hyvinkin. Ei suinkaan toiveestasi. Se sattuu laskeutumaan juuri sillä hetkellä jona sitä vähiten toivot. Samettisen irvokkaana verhona se peittää kaiken. Sametti ympäröi sinut, siihen on helppo tuudittautua. Samettiseen irvokkuuteen, juuri siihen. Sulje silmät, silloin on pimeää. Katso samettia silmiin pimeässä ja ojenna kätesi sitä kohti. Nyt on pimeää. 

1 kommentti:

  1. Pieni sanoja keksivä kirjailijanalku on kasvanut ajattelevaksi, syvälliseksi nuoreksi. Ja taidat olla jo kirjailija! Syvällinen olit jo kolme-vuotiaana, kun sanoit, ettei mikään ole niin tärkeää kuin päästä taivaaseen. Sinulla se oli jo silloin, suurin Totuus sydämessäsi, Jeesus! Siunatkoon Sinua Kaikkivaltias Jumala!

    VastaaPoista